Njálmmádagat, jiehkit ja boaresvuovddit

Laponias leat golbma guovllu mat eai leat ovttage našunálapárkkas dehe luondoreserváhtas. Lea Ráhpaäno suorgudahka, Tjuoldavuobme ja Sulidälbmá.

Visot golbma gullet máilmmeárbbi čábbámus ja eanemus geasuheaddji guovlluide. Boahtteáiggis dát guovllut sáhttet šaddat oassin našunálapárkkaide Laponias.

Ráhpaäno suorgudahka

Go boahtá Ráhpaäno suorgudahkii ja várdáda njálmmádaga badjel 600 mehtera alla duottargahčahagaiguin de álkit heammástuvvat. Ii leat imaš ahte máŋga báikkit birrasis oaivvilduvvojedje bassin. Lájtávrre birra gávdnojit moanat boares oaffarbáikkit. Muitaluvvo ahte ovcci biertna leat goddojuvvon Áktsegállo geađggi bálddas.

Čáppa ruonágildi njálmmádat mii mohkastallá Skierffe ja Tjahkkelij váriid vuollelis, ja lea okta eanemus govvejuvvon báikkiin olles Laponias ja govvida Sareka, muhto duođas Ráhpaäno suorgudahka lea Sarega olggobealde ja dagaha uvssadaga Ráhpavuobmái.

Ráhpaädno lea Sarega váibmosuotna. Dat fievrrida šliivviid sullii 30 jihkiin ja visot golgá Lájtávrrái. Lea jođáneamos šaddi njálmmádat Ruoŧas. Eatnu juhkkojuvvo máŋggaid láttuide ja eatnorokkiide mat mohkastallet eanandaga čađa ja rievdá geažoáiggi. Ovtta beaivvi sáhtát vázzit goike gápmagiiguin ja nuppi beaivvi ferte fatnasiin rasttildit seamme sajis.

Dakkár lágan eatnamat leat issoras buori láddjengiettit. Njálmmádat leai eaktu go sámit ásahedje Aktsii ja šadde fásta ássi boanddat 1800-logu álgogeažis. Dállodoallu lea turisttastobuid bálddas Aktses ja geavahuvvo ain Läntha veagas.

Otne njálmmádat lea eanemus bivnnut guohtuneatnamin sarvvaide. Ja sarvabivdoneanan giliolbmuide.

Tjuoldavuobme

Tjuoldavuobme manná gitta Sarega ja Badjelánnda rádjái ja lea dovddus iežas boares, seailluhuvvon ja meahcceeallevalljis vuovddis. Ruoŧagillii vággi lea dovddus dego Tjuoltadalen. Dáppe lea dieđusge lastavuopmi, muhto vuolit osiin vákkiin lea maid ollu boaresvuovdi beziiguin ja guosaiguin.

Veahá badjelis vákkis lagešvuopmi gokčá vággegilggaid. Meahcceeallit loktet bures Tjuoldavuobmes ja vággi lea dehálaš guovlu earret iežá sarvii, birdnii ja geatkái.

Tjuoldavuobme_CJUTSI

Sulidälbmá

Ráhkis mánás leat ollu namat, erenoamážit go lea ráji nalde guokte riikka gaska. Sulidälbmá čállo Norgga bealde Sulitjelma. Ja Ruoŧa bealde geavahuvvo sámi namma Sulidälbmá. Muhto lea sáhka seamme guovllus – alpiidna alladuottar issoras jihkiiguin, gos rádji Norgga ja Ruoŧa gaska manna njuolga duottarguovllu čađa ja juohká dan stuorra jiehki Sállajiegŋa guovtti osiide.

Sállajiegŋa lea Suildälbmás stuorimus jiehkki. Go čuožžut su vuolde lea dat lagamusa mii sáhttit boahtit jiekŋaáiggi. Álitjievja issoras jiekŋa golgá vulos ja luoitá stuorra jiekŋabinnáid sáissas jiehkkejávrái. Jiehki vuolde bohccot guhtot, sii leat johtán diehke beassat eret čuoikkain geasset.